Megapolis2024 kutsuu globaalille piknikille

Posted on March 27th, 2009 in Uncategorized by dodo

Jopa kolmasosa ihmisen henkilökohtaisista hiilipäästöistä syntyy ruoan kulutuksesta. Ruoka on omakohtainen valinta, jolla on globaalit vaikutukset.

Omat kulutusvalintamme muodostavat polkuja, jotka risteävät globaalien ruoan reittien kanssa toreilla, lähimarketeissa tai työpaikan ruokalassa. Omalle ruokalautaselle kannattaa tuijotella, sillä tämän päivän poluista muodostuu huomisen reittejä.

Megapolis2024 kutsuu kaikki kaupunkilaiset globaalille piknikille.

Pöydän ääressä mietitään mitä on hyvä ruoka ja mistä se tulee? Millaisia viivoja ruoan reitit piirtävät kartalle tai kuinka pitkiä polkuja muodostuu kaupunkilaisen ravinnonhakumatkoista? Mitä tavallinen kaupunkilainen voi tehdä vähentääkseen syömisensä aiheuttamia globaaleja ympäristöongelmia?

Megapolis2024 levittäytyy toreille, kaduille, markkinoille, lähikauppojen liepeille, kaupunkiviljelmille, kattopuutarhoihin ja laatikkoviljelmille. Keväällä 2009 asfaltti puhkeaa kukkaan ja syksyllä on aika korjata satoa.
Silloin kaikki ovat tervetulleita käymään pöytään!

Ja niin kuin piknikillä on tapana, kaverit otetaan mukaan ja eväät jaetaan ystävien kesken.

Kaupunkien ja ruoan innoittamia keskusteluja voit seurata myös globaali piknik -blogissamme osoitteessa globaalipiknik.wordpress.com

Onnelliset kaupungit Jyväskylässä 28.3.

Posted on November 13th, 2008 in Uncategorized by dodo

Megapolis 2023 –kiertue saapuu Jyväskylään 28.3.2009 teemalla ”Onnelliset kaupungit”. Lähtökohtamme on, että onnellisuus ei edellytä jatkuvasti kasvavaa ekologista jalanjälkeä. Tämä koskee meitä kaikkia, sillä onnellisuushan on jotakin, mitä kaikki meistä tavoittelevat. Tapahtuma käsittelee onnellisuuden reunaehtoja ympäristön ja kaupunkielämisen kannalta ja se järjestetään seminaarin sekä sitä seuraavan paneelikeskustelun muodossa Jyväskylässä Aalto-salissa.

Lisätietoja Jyväskylän tapahtumasta

Oheistapahtumia onnelliseen ja ekologiseen kaupunkiympäristöön liittyen järjestetään sekä ennen että jälkeen varsinaista tapahtumaa, esimerkkinä 28.10.2008 pidetty paikallisille maahanmuuttajanuorille ja kansainvälisille vaihto-opiskelijoille suunnattu InterCulturalCity-työpaja. Projektiin osallistuneiden nuorten suunnittelemat ikkunatarrat näkyivät Jyväskylän kaupunkikuvassa 6.11.-20.11.2008.

InterCulturalCity

Dodo haastaa Tampereen selvittämään kaupungin ekologisen onnellisuuden

Posted on October 24th, 2008 in Uncategorized by dodo

Kaupungeilla on parhaat edellytykset tarjota hyvinvointia ekologisesti. Ympäristöjärjestö Dodo ry on kehittänyt onnellisten kaupunkien indeksin, jolla voidaan mitata kaupunkilaisten hyvinvointia, ja suhteuttaa se ekologisen jalanjäljen avulla ympäristöresurssien käyttöön.

Onnellisuuden ja ekologisen kestävyyden suhdetta on tarkasteltava paikallisesti, sillä hyvinvointiin vaikuttavat ratkaisut tehdään nimenomaan kunnissa. Kyselyiden mukaan suomalaisten kokema onnellisuus ei ole lisääntynyt sitten 1970-luvun lopun. Kaupunkien tulisikin nostaa asukkaidensa onnellisuus keskeiseksi toimintaa ohjaavaksi päämääräksi.

Tampere mittaa asukkaidensa tyytyväisyyttä kuntapalveluihin. Tutkimatta kuitenkin jää, mikä asukkaiden onnellisuuden kannalta on olennaista. Kuinka paljon tyytyväisyys kirjastopalveluihin kertoo tyytyväisyydestä elämään? Saadaanko kaupunkeihin onnellisuutta hoitamalla autoilijoiden liikenneolot paremmiksi? Kun asukkaiden onnellisuutta ei mitata, ei osata myöskään tarttua oikeisiin asioihin.

Hyvinvointiin tulee pyrkiä ekologisesti kestävällä tavalla. Esimerkiksi tamperelaisen ekologinen jalanjälki vuonna 2001 oli 6,7 globaalihehtaaria. Jos kaikki eläisivät ja kuluttaisivat kuten tamperelaiset, tarvitsisimme 3,7 maapalloa. Ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa. Siksi Dodo ry haastaakin nyt Tampereen selvittämään oman kaupunkinsa ekologisen onnellisuuden.

Onnellisten kaupunkien indeksi = onnellisuus * eliniänodote / ekologinen jalanjälki

Tampereen ekologinen jalanjälki:
http://www.tampere.fi/kestavakehitys/raportti/ekologinenjalanjalki.html

Tampere Kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksessa:
http://www.efeko.fi/fin/tutkimus/kapa_2008/

Mikromykkäelokuva Tampereen kaupungin webbikamerassa

Posted on October 24th, 2008 in Uncategorized by dodo

Mikromatkat koostaa Tampereen Megapolis2023-tapahtumassa mikromykkäelokuvan, joka esitetään kaupungin www-kamerassa lauantaina 25.10. kello 16.

“Keskustoria kuvaava www-kamera on raatihuoneen restauroinnin jälkeen löytänyt uuden kodin virastotalon aulan ikkunalta. Ohikulkijat voivat halutessaan vilkuttaa kavereille tervehdyksensä tämän kameran kautta.” (www.tampere.fi)

Mikromatkojen tekijät esittävät Tampereen kaupungin virastotalon webbikameraa käyttäen mikromykkäelokuvan la 25.10. kello 16. Esitystä voi seurata Tampereen kaupungin sivuilta osoitteessa www.tampere.fi/sanoinjakuvin/kuvat/nettikamerat, ja sen sisältö koostetaan aiemmin samana päivänä Megapolis2023-tapahtumassa yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Miksi Tampereen kaupunki haluaa näyttää webbikameroilla kaupungista juuri sellaista kuvastoa kuin se tekee? Mikä rooli kaupunkilaisella on tämän kuvaston tuottamisessa? Entä jos kaupunkilainen ottaakin aktiivisen roolin viestijänä, niin kuin Tampereen kaupungin sivuilla kerrotaan olevan mahdollista? Kuinka kaupunkilaisen tulisi tällöin käyttäytyä kameran edessä? Entä mitä saadaan ja uskalletaan (kaupungista) kertoa ja mitä ei?

www.mikromatkat.com

Yhteisötaideprojekti Puutostila Tampereella

Posted on October 23rd, 2008 in Uncategorized by dodo

Yhteisötaideprojekti Puutostila – vain äänestämällä voit vaikuttaa

Tampereen Megapolis2023-tapahtumassa 25.10. käynnistetään tamperelaisten kuvataideopiskelijoiden yhteisötaideprojekti nimeltä Puutostila, jonka puitteissa taiteilijat dokumentoivat still-kuvina muutosta kaipaavia kohteita Tampereen kaupungin alueelta.

Epätoivoiset kohteet esitellään Hällä-näyttämön aulassa ja niistä järjestetään vaalit. Näin jokaisen festivaaleille osallistuvan on mahdollista vaikuttaa tilojen tulevaisuuteen äänestämällä suosikki-inhokkiaan ehdolle Tampereen eniten muutosta kaipaavaksi kohteeksi.

Äänestys päättyy samaisena päivänä klo 16.00 ja viisi voittajakohdetta ilmoitetaan virallisesti Hällä-näyttämöllä klo 16.45. Äänestyspäivän päätyttyä ryhdytään sanoista tekoihin. Kuvataiteilijat ottavat selvää kohteiden omistajista ja pyrkivät samaan luvat valittujen inhokkien ulkokuvan muuttamiseen kyseisen alueen ja sen antamien mahdollisuuksien puitteissa. Projekti on siis pidempiaikainen ja jatkuu myöhemmin erilaisten työpajojen muodossa.

Projektiin osallistuvat kuvataitelijat ovat:
Laura Konttinen
Riikka Kunnari
Merja Laine
Karolliina Paappa
Jukka Silokunnas
Mikko Torvinen
Martta Tuomaala
Milena Tähkäaho

Vaalirahoituksesta kiitämme Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmaa.

Puutostila-projektiin liittyviä tapahtumia on mahdollista seurata osoitteessa www.teeseitsekaupunki.net/puutostila. Ensimmäiset tiedotteet projektin vaiheista muutoskohdekuvien kera lisätään sivulle 31.10.2008 mennessä.

Lisätietoja:
Martta Tuomaala p. 0400 948 214
martta.tuomaala@cult.tpu.fi

3 kaupunkilaista – 3 kuvaa

Posted on September 27th, 2008 in Uncategorized by dodo

Megapoliksen päätapahtumassa kolme Megapoliksessa vieraillutta kaupunkilaista kertoi kuvien avulla asioista, jotka heistä edistävät onnellisuutta kaupungissa. Hyvin erilaiset kaupunkilaiset puhuivat yllättäen hyvin samoista asioista.

Professori, keskiaikahistorioitsija Tuomas Heikkilä kehui keskiaikaista kaupunkirakentamista, joka on ihmisen näköistä ja kokoista. Kaupungit olivat tiiviitä, mikä pakotti ihmiset yhteisölliseen elämään. Rakennukset rakennettiin ikuisiksi ja vanhaa käytettiin mahdollisimman paljon hyväksi.

– Meillä olisi paljon opittavaa siitä, mikä on keksitty jo tuhat vuotta sitten, hän sanoi.

Deeli Kaila, skeittari ja valokuvaaja uskoo, että tie onneen löytyy kaupungin käyttömukavuuden, luovan kulutuksen ja yhteisöllisyyden kautta. Kaupunkilaisten täytyy voida käyttää kaupunkia luovasti, omiin tarkoituksiinsa. Yksilö löytää onnen yhteisöllisyydestä, joka on mahdollista vain tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa. Onnelliset kaupunkilaiset kohtaavat toisiaan luovasti ja spontaanisti, skeittilaudalla tai ilman.

Vuorovaikutteisen rakentamisen arkkitehti Aija Staffans mietti, voiko kaupunki olla onnellinen. Hänestä kaupungin on vain luotava puitteet ihmisen onnellisuudelle. Staffans uskoo, että onnellisuus on mahdollista kaupungissa, joka on demokraattinen ja kilpailukykyinen. Luovien ja osallistuvien ihmisten täytyy voida helposti tavata toisiaan omassa lähiympäristössään. Se on onnellinen kaupunki.

Megapoliksen toimituskunta

Ihmisten tekemä onni – ensimmäisen seminaarin herättämiä ajatuksia

Posted on September 27th, 2008 in Uncategorized by dodo

Toimitus keräsi Megapoliksen kävijöiltä kommentteja, tunnelmia ja ajatuksia ensimmäisen pääseminaarin jälkeen.

– Ihanaa, kun tämä samoin ajatteleva massa kasvaa! Ei tarvitse yksin vetää tätä kivirekeä, toteaa ekologisuuden, kaupunkilaisuuden ja kuluttamisen kanssa toimiva kävijä Jyväskylästä toteaa.

– Kuuntelemalla puhujia saa voimaa ja ihmiset innostuvat näistä asioista. Mä ainakin oon ihan tulessa, Megapoliskävijä kertoo.

– Elämänlaatu ja yhteisöllisyys on tärkeämpää kuin rahan määrä. Elämänlaatua taas syntyy, kun ihmiset välittävät toisistaan ja pelastavat pulasta. Suomessa kynnys auttaa on valitettavasti usein korkea, lausahtaa 26 vuotta Etelä-Afrikassa asunut kävijä.

– Huomaa, että tietoisus ympäristöasioista on kasvanut. Tietoisuuden jälkeen seuraa toivottavasti toiminta, pohtii jyväskyläläinen Megapolis-vieras.

Megapoliksen toimituskunta

Kokemuksia ja kommentteja wikisuunnittelusta

Posted on September 27th, 2008 in Uncategorized by dodo

Wikisuunnittelu antaa kaupunkilaisille välineitä osallistua kaupungin suunnitteluun. Megapoliksen wikisuunnittelusessiossa teemasta innostuttiin.

Oppia afrikkalaisesta kylästä

Euroopan Unionin Sudanin erityisedustajana toimineen Pekka Haaviston mukaan wikisuunnittelun ideologiaa voi verrata afrikkalaisen kyläyhteisöön.

Kun afrikkalaisessa kylässä keskustellaan kiperistä, koko yhteisöä koskettavista aiheista, pääsevät ensimmäisenä ääneen nuorimmat ja kokemattomimmat puhujat. Radikaalien ja palavasieluisten mielipiteiden jälkeen näkemyksensä saa esittää toisiksi kokenein. Niin jatketaan, kunnes viimeisenä mielipiteensä lausuu yhteisön johtaja, kylän vanhin ja arvokkain henkilö. Keskustelu päätyy kylänvanhimman luomaan kompromissiin, ja hän kuulee kaikkien puhujien mielipiteet ennen omansa muodostamista.

Haaviston mukaan myös länsimaisessa demokratiassa ja kaupunkisuunnittelussa voisi olla opittavaa afrikkalaisen kyläyhteisön tavasta keskustella.

Silvia Modig innostui

– Tämä oli älyttömän kivaa ja innostavaa, Modig lausahtaa wikisuunnittelusession päätyttyä.

Suunnitteluporukkaan kuulunut Modig kritisoi tällä erää vallitsevia kaupunkisuunnitelmien toteuttamia suunnitelmien hyväksyttämiskäytäntöjä. Päätöksiä tehdään nopeasti ja ilman demokraattisia toimintamalleja.

– Jos tämä sama malli toteutettaisiin, netissä, niin voitaisiin saada todella monen ihmisen mielipide yhteen ja alkaa puhua oikeasta demokratiasta, Modig pohti.

Wikisuunnittelu on väline, jolla henkilö ilman arkkitehtien ammattitaitoa voi muokata elinympäristöään mieluisakseen. Valinnat liittyvät usein henkilön omaan arvomaailmaan. Modigin mukaan tämän hetken helsinkiläistä kaupunkisuunnittelua motivoi lähinnä paine luoda lisää rakennuksia – ei halu luoda viihtyisiä asuinalueita ja koteja.

– Loistavaa, että voi ideoida ja osallistua ilman, että tarvitsee arkkitehtuuriasiantuntijuutta. Ihmisillä tulisi olla oikeus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.

Megapoliksen toimituskunta

Wikisuunnittelutyöpaja nosti ilmaan radikaaleja ilmiöitä

Posted on September 27th, 2008 in Uncategorized by dodo

Mitä tapahtuu kun tavalliset kansalaiset ja satunnaisesti valitut kunnallisvaaliehdokkaat alkavat suunnitella kaupunginosia yhdessä? Kaupunkisuunnittelu kestää todellisuudessa pitkään – wikisuunnittelutyöpajassa näkyviä tuloksia syntyi jo parissa tunnissa.

Työpajassa muokattavia alueita olivat Hernesaari, anonyymi sisäpiha ja kuvitteellinen asuinalue. Osallistujat kiersivät editoimassa suunnittelukohteiden pienoismalleja neljän hengen ryhmissä, muokkasivat toistensa suunnitelmia ja perustelivat ratkaisujaan yleisölle. Ennen varsinaisen askartelun aloittamista ammattiarkkitehdit antoivat paikallaolijoille pikakoulutuksen kaupunkisuunnittelusta.

Pienoismallit muuttuivat sitä mukaa, kun maallikkosuunnittelijat siirtyivät kohteelta toiselle. Suunnittelun myötä syntyi radikaalejakin ilmiöitä, välillä jopa kaaosta.

Arkkitehti Jussi Murole totesi maallikkosuunnittelijoille suunnatussa alustuksessaan, että hyvä kaupunkisuunnittelu on sosiaalisesti joustavaa, alueet muuttuvat asukkaidensa tarpeiden mukaan ja sukupolvien kiertokulku asuinalueelta toiselle on vain luonnollista.

– 50-luvulla oli yleistä, että tavalliset ihmiset, muurarit ja kirvesmiehet rakensivat omia kerrostaloja itselleen. Sen sijaan, että lapsiperheet muuttavat nykyään Nurmijärvelle, he voisivat rakentaa kaupunkiin oman kerrostalon, Murole totesi.

Arkkitehti Heikki Kukkonen arvioi wikisuunnittelutyöpajan aikaansaannoksia ja havaitsi pienoismallisuunnitelmien muuttuvan yhä radikaalimmiksi työpajan loppua kohti.

– Kaupunki ei ole projekti vaan prosessi. Kaikki vanhat kaupungit ovat syntyneet näin, orgaanisesti talo kerrallaan, Kukkonen kommentoi.

Megapoliksen toimituskunta

Keskusteluja vieraan kanssa

Posted on September 27th, 2008 in Uncategorized by dodo

Aamupäivällä Musiikkisalissa on vielä hiljaista. Huoneessa odottelee joukko mielenkiintoisen näköisiä ihmisiä, että joku uskaltautuisi rupattelemaan. Mikä mahtava mahdollisuus kysyä ihan vierailta ihmisiltä, mikä heidät tekee onnelliseksi. Millainen sinusta on onnellinen kaupunki?

Jouni Nordman on espoolainen taksikuski, mutta asuu itse pienellä paikkakunnalla Keski-Suomessa. Hänestä kaupunkiin tuovat onnen sellaiset pienet asiat kuin Hakaniemen kauppahalli, jossa jokaisella voi olla rento fiilis. Taksikuskin mielestä kaupunkiin eivät kuulu yksityisautot. Jos koko ydinkeskusta muutettaisiin kävelykaduiksi, tietulleilla vähennettäisiin autoilua ja julkinen liikenne paranisi, hän saattaisi itsekin jättää Keski-Suomen hiljaisen omakotitalonsa ja muuttaa Helsinkiin.

Saulat Sultan on maailmanmatkaaja ja nähnyt läheltä lukemattomia kaupunkeja. Jotta kaupunki olisi hyvä paikka olla, on hänestä kahden asian oltava kunnossa: liikkumisen ja asumisen. Saulatista Helsingissä kumpikin on kuitenkin huonosti hoidettu. Kaupungin keskustasta tulee onneton, kun ihmisillä ei ole varaa asua siellä ja he joutuvat muuttamaan kauemmaksi. Ihmiset eivät ole onnellisia yksin omissa autoissaan, vaan yhdessä ollessaan. Ihmiset tekevät onnellisen kaupungin.

Next Page »